Yritän koskettaa sinua, mutta välillämme on näkymätön seinä, joka estää rakkaudemme. Näen sinut niin selvästi, voin tuntea hengityksesi kasvoillani. Mutta en voi koskea.
Sinä et näe minua, etkä tiedä sitä, että unelmoin sinusta. Olen kanssasi kokoajan. Jos voisin, minä itkisin tuskasta. Vuodattaisin suolaisia kyyneleitä vuoksesi.
Minusta välillä tuntuu surkealta, että löysin sinut, toisaalta taas olen iloinen siitä.
Kunpa tietäisit kuinka haaveilen punaisten huuliesi suutelemisesta. Ne on niin täydelliset. Kuin kaksi ruusun terälehteä. Haaveilen siitä, että saisin sulkeutua syliisi ja tuntea kosketuksestani ihollani.
Tiedätkö kuinka surulliseksi minut tekee se, kun nään sinut toisten tyttöjen kanssa? Koska minä tahtoisin olla se tyttö, mutta en voi olla. En voi koskaan olla, minun osani on vain katsoa vierestä.
Olet tehnyt minun olemassa olosta merkitykselllisen. Vaikken omista kehoa, olen silti täällä.